Huomioithan!
Ohjeet on suunnattu kilpakasvatukseen. Kotipuutarhurin, kaupasta ostetuille kurpitsan siemenille nämä ohjeet eivät ole kaikilta osin tarkoituksenmukaiset. Lannoituskin on jättien mukainen, ei siis noudata purkkien ja pussien taulukoita tavallisten hyötykasvien kasvatukseen tarkoitettuja määriä.
Kasvupaikka
Kasvupaikaksi on hyvä valita sellainen kohta minne paistaa aurinko, veden saat helposti ja kun kasvaa iso kurpitsa, niin pääsee isompikin kone nostamaan kurpitsan trukkilavalle ja kuljettamaan pois. Nämä on ne keskeisimmät kohdat mitä tarvitset, tilavaatimuksen lisäksi, kasvupaikalta.
Jos aurinkoa ei ole riittävästi - kurpitsa ei kasva.
Jos vettä ei ole riittävästi - kurpitsa ei kasva tai veden kantaminen vaatii runsaasti ruumiillista puuhastelua.
Ja kun olet saanut ison kurpitsan, etkä pääse koneella viereen -tarvitset monta vahvaa tyyppiä. Muista, että naapurit ja kaverit voivat tällöin jatkossa laittaa lomaviikon ja matkan pitkälle, kun on kurpitsan nostoaika. Jätin siirtäminen käsipelissä, ilman rikkoutumista ei ole se helpoin homma.
Tilavaatimukset
Jättikurpitsa kasvaa hyvässä maassa ja hyvällä hoidolla suureksi. Huomattavasti pienemmästäkin taimesta voi saada isoja hedelmiä mutta käytännössä suuri taimi palkitsee syksyllä suuremmalla hedelmällä kuin pienempi.
Kannattaa kuitenkin muistaa ettei "käsistä päässyt tai lapasesta lähtenyt" joka paikkaan rehottava kurpitsa tuo menestystä. Amerikkaisen alan aforismin mukaisesti pyritään kuitenkin kasvattamaan hedelmää eikä salaattia.
Vähintään 5 x 10 metrin kokoinen kasvualustassa kasvanut kurpitsa riittää hämmästyttämään kasvattajan sekä lähipiirin valtavalla hedelmällä. Minimissään jättikurpitsalle tulisi siis varata 50 neliömetrin kasvualusta, suurempikin, jos tilaa ympärillä on.
Valo
Kurpitsat rakastavat aurinkoa, älä istuta varjoon!
Aamusta iltaan paistava kohta on paras. Kasvuston olisi saatava minimissään 8 tuntia aurinkoa ja jos pitää valita aamusta vai illasta varjoa, niin kurpitsa kestää parin tunnin aamun varjon. Sen jälkeen pitäisi saada aurinkoa iltaan asti.
Kurpitsoiden sijoittaminen
Suomalaissa puutarhakirjoissa annetaan usein ohjeeksi että jättikurpitsan taimien istutustiheys on 1.5x1.5 metriä. Kaupasta ostetuille siemenille tämä istutusväli sopii mutta ei jättikurpitsalle. Näin lähelle toisiaan istutetut taimet saavat aikaan täysin läpikulkemattoman kasvuston, mahdottoman hoitaa ja muutaman pienen hedelmän. Jätti on jätti ja tilaa pitää olla jätisti.
Jättien taimet valtaavat tilaa melko nopeasti, siksi ei niitä kannata sijoittaa lähekkäin.
Hyvin hoidettu kasvusto tarvitsee tilaa sivullepäin 4 (8)m ja pääverso tarvitsee tilaa 10m (kuva 1).
Kasvusto on parhaassa tapauksessa kuusen mallinen (kuva 1) niin vastakkain lomittainen (kuva 2) säästää tilaa jos innostut laittamaan useamman kurpitsan.
Riippuen siitä, minkä muotoinen on kasvatusalueesi, voit sijoitella näitä kuusen mallisia alueita eri tavoin. Vastakkain kasvamaan, kannat vastakkain jne, muista kuitenkin kuinka paljon kurpitsan taimi tarvitsee tilaa. Olet pulassa jos tilaa on liian vähän.
Istutusväliä tulisi jättää mielellään vähintään 8 metriä. Tällöin sivuhaaroille molempiin suuntiin on tilaa 4 metriä (kasvuston koko leveys 8m). Kasvustojen välissä olisi hyvä olla kulkuväylä. Vierekkäisten kasvustojen, toisiinsa kiinni kasvaneita sivuhaaroja on erittäin hankala hoitaa.
Voit istuttaa samaan istutuskuoppaan kaksi jättikurpitsaa mutta heikompi on poistettava kun taimet on juurtuneet ja lähteneet kasvuun.
Kasvualustan valmistaminen
pH vaatimus kurpitsoille on 6.0-7,5 (optimi 6.5-6.9). Suomessa yleisesti maa on hapanta, pH:n ollessa jopa niinkin alhainen kuin 5 tai alle. pH:n mittaamiseen löytyy eri hintaisia testejä ja mittareita puutarha- ja maatalous kaupoista tai akvaarioliikkeistä. pH on joka tapauksessa syytä selvittää tavalla tai toisella. pH:n mennessä yli 7,5 tulee maan pH:ta laskea mutta tämä on suomessa harvinaisempaa. Innokasta kalkin levitystä on siis syytä välttää, ellei tiedä maansa pH:ta. Katso kohta eläinten lannat.
Maalaji on hyvä varmistaa, sillä eri maalajit käyttäytyvät eritavalla ja niihin lisätään tarpeen mukaan eri aineksia. Eri maalajit luovuttavat ja pidättävät vettä ja ravinteita eri tavalla.
Karkeasti ottaen kivennäismaat eivät pidätä vettä ja ravinteita, siinä on juuri sen verran mitä siihen laitat. Kivennäismaille on syytä lisätä mm savea ja turvetta (esim turvekuivitettua hevosen lantaa).
Karkeat hiekkaiset maat eivät pidätä vettä ja kate (heinä, olki tms) auttaa tähän veden haihtumisen ongelmaan ja samalla lisää seuraavalle vuodelle orgaanista ainesta, kun kate muokataan maahan.
Saviset maat tarvitsevat erityisesti turvetta ja orgaanista ainesta. Savi on keväällä pitkään kylmä ja märkä. Ja kun kuivuu, savimaata on hankala muokata.
Turvemaahan on hyvä lisätä hiekkaa ja savea. Turve pidättää vettä ja runsaan sateen sattuessa liika vesikin on pahasta. Vastaavasti, kun turvemaa kuivuu kuivaksi niin kastelu on hankalaa.
Tutki ja tunne kasvualustasi ja rakenna siitä vuosien kuluessa jättikurpitsoille sopiva, runsaasti orgaanista ainesta sisältävä kasvualusta.
Maa-analyysin teettäminen on hyvä tapa saada paremmin selville kasvualustansa kunto. Analyysin pohjalta on helpompi ymmärtää minkälainen maa on, mikä on ph, mitä maasta puuttuu tai mitä siinä on liikaa.
Syksyllä
Vaikka mennyt kausi on ollut pitkä, kilpailu on ohi, takki on niin kutsutusti tyhjä ja et halua nähdä kurpitsoita enää ollenkaan niin seuraava kilpailukausi alkaa heti syksyllä.
Seuraavan vuoden kasvualusta on hyvä valmistella syksyllä kuntoon. Kyllä sen voi tehdä keväälläkin mutta kostautuu runsaampana ruumiillisena työnä, kiireenä ja aikataulun myöhästymisenä.
Kasvualustaan kannattaa syksyllä lisätä mahdollisuuksien mukaan hevosen/naudan/kanan/sian lantaa, puista varisseet lehdet, kompostia jne.. mitä on saatavilla ja muokata maahan. Samalla voi tarpeen mukaan levittää kalkkia, varsinkin jos lisäät maahan turvekuivutettua lantaa.
Turve on itsessään maanparannusaine mutta kuivikkeena käytetty turve on hapanta ja kalkin lisäys on aina syytä tehdä.
Muut eläinten kuvituksessa käytetyt ainekset esim olki, sahanpuru jne pitää kompostoitua 1,5v ja tämän jälkeen ovat käyttökelpoisia. Maatumaton aines kurpitsamaalla käyttää typen kompostoituessaan ja kurpitsa on typen puutteessa.
Keväällä
Keväällä ennen istutusta kannattaa maahan levittää peruslannoitteet valmiiksi. Kasvualustaan voi levittää mm kanankakka/merilevärakeita ja syyslannoitetta, jotta hedelmien tarvitsema kalium on myös maassa. Syyslannoite kannattaa ostaa jo syksyllä valmiiksi, sillä keväällä sitä saa todellakin etsiä puutarhaliikkeistä.
Naudanlantaa tai -lietettä voi myös käyttää. Naudanlanta on melkoisen vahvaa ja käytön ajankohta riippuu siitä onko kuivalantaa vai lietelantaa. Naudan kuivalanta tulee aina olla hyvin kompostoitunutta. Naudan lietelannan vaikutus on hidas ja keväällä levitetyn lietalannan typen vaikutus tulee väärään aikaan kurpitsan kasvuun. Jos käytät eläinten lantoja, niin selvitä itsellesi eri eläinten lantojen ja levitysajankohtien vaikutukset.
Lannoitteiden määrä riippuu täysin maan kunnosta, yleisohjeena syyslannoitetta voi laittaa keväällä 15-20 litraa/ 100 neliömetriä ja kananlantaa saman määrän.
Istutusalueelle voi tehdä esim 2 metriä halkaisijaltaan olevan istutuskuopan, jonne kanan- tai kompostoitua naudanlantaa voi lisätä hieman vahvemmin, näin taimi saa alkukaudella tarvitsemansa typpilisän ja taimen kasvu on nopeaa.
Tämä istutusalue kannattaa kääntää huolellisesti, näin maasta tulee kuohkeampaa ja lisätyt ravinteet levittyvät tasaisesti. Maan muokkaus on hyvä tehdä huolella koko siltä alueelta, jolla uskoo jaksavansa versot mullata.
Kun olet edellisenä syksynä valmistellut maan, levittänyt kompostia ja kalkinnut, voit keväällä nikkaroida mökin lämmittämään maata, ilman että manaat syksyllä tekemätöntä kasvualustan kunnostusta.