VESIMELONI, Citrullus lanatus
Vesimelonit kuuluvat Cucurbitaceae -heimoon, samaan kuin kurkut. Carolina Cross -lajike on käytetyin kilpailuissa. Yleisesti ottaen vesimeloni viihtyy lämpimässä ilmastossa, mutta Suomessakin viljellään sitä jopa kaupallisesti.
Kasvupaikka
Tämä paljon lämpöä vaativa ja paahdettakin kestävä kasvi on hyvä Suomen olosuhteissa kasvattaa maapohjaisessa kasvihuoneessa. Taimivaiheessa vesimeloni on hyvin maltillinen kasvussaan mutta vauhtiin päästessään se valtaa nopeasti isohkon alan.
Valmista kasvualustaksi noin 40 senttiä syvä ja noin 2,5 x 3,5 metrin kokoinen alue. Jättivesimeloni viihtyy hyvin samoissa oloissa maaperän suhteen kuin jättikurpitsakin, eli vahva maa ja ph 7. Vesimelonit eivät kasvata juurta syvälle,mutta ne levittävät juurensa isolle alalle. Juuret ovat herkät liialle kosteudelle, joten vesimeloni voidaan varttaa esimerkiksi Cucurbita maxima x moschataan. Ilman varttamistakin voi kasvattaa, jos kasvualusta on sopiva.
Idätys
Vesimelonin siemeniä on myös jättikasviskasvattajilla ja yhdistyksillä. Tällöin siemenet merkitään samaan tapaan kuin kurpitsatkin. Vesimelonin siemenissä on paino, kasvattaja, vuosi ja mistä yhdistelmästä ko siemen on. Vesimelonilla on hyvä huomioida pölytys, katso ko kohta.
Aloita esikasvatus sisällä maaliskuun puolivälissä–huhtikuun puolivälissä. Aloitusajankohta riippuu esi- ja loppukasvatusolosuhteista. Jos vartat, aloita maaliskuun puolella. Vartteen kiinnittymisessä menee oma aikansa, ennenkuin vesilemoni lähtee kasvamaan.
Vesimelonin siemeniä voi halutessaan viilata kevyesti sivuilta, tai liottaa ennen kylvöä lämpimässä vedessä parin tunnin ajan, tai sitten kylvää ne suoraan kosteaan multaan. Siemenestä voi myös vaihtoehtoisesti ottaa "korvat" pois ja sivun auki. Katso ohjetta Long Gourdin kohdalta.
Esikasvatus
Ruukkuun voi laittaa tavallista kukkamultaa, ja siemenen kohdalle kylvömultaa joka on kuohkeampaa ja estää esimerkiksi siemenen mätänemisen liiallisen kastelun takia. Kylvös laitetaan itämään lämpimään paikkaan, noin + 25 asteeseen.
Idätyksen voi tehdä myös idätysmatolla, kostean paperin välissä muovipussissa. Katso maton lämpötila, ettei ole liian korkea.
Idätysmatolla idätetty vesimeloni. Sivut on leikattu auki ennen idätystä
Istutus kasvupaikalle
Kasvin tulisi olla noin metrin pituinen lopulliseen kasvupaikkaan tai ulos istutettaessa. Hyvä idea on käyttää sellaista istutusastiaa, jonka sivut voi lopulliseen paikkaan istutuksen yhteydessä ”avata”. Näin kasvi on helppo asettaa multineen lopulliseen paikkaansa. Tällöin se tuskin huomaa että tuli uudelleenistutetuksi. Varo siis vahingoittamasta juuria istutuksen yhteydessä.
Ulosistutusajankohta on olosuhteista riippuen toukokuun puolesta välistä kesäkuun alkuun. Jos sinulla ei ole kasvihuonetta käytössäsi, taimet tarvitsevat aluksi päälleen väliaikaisen suojarakennelman, esimerkiksi kehikon ja muovia tai kasvuharsoa, hallan ja kylmän varalle. Anna suojan olla paikallaan kunnes kasvi työntyy ulos sen alta, yleensä noin kuukauden kuluttua istutuksesta.
Versojen hoito
Ohjaa kasvin kasvua haluttuun suuntaan ”tikuttamalla” varsia (paina puukeppi varren molemmin puolin maahan niin että varsi jää niiden väliin ja sen kärki osoittaa haluttuun suuntaan.
Kiinnitä köynnöstävät varret kevyesti maahan hakasilla tai vastaavilla. Näin varret pystyvät juurtumaan maahan ja tällä tavoin avomaalla kasvavaa kasvia autetaan selviämään kovista tuulista ja myrskyistä. Samalla lisäjuuret ottavat vettä ja ravinteita kehittyvälle hedelmälle.
Älä leikkaa varsia, äläkä hautaa (multaa) niitä kokonaan maahan. Tämä vinkki on tullut eräältä ennätyksen haltijalta. Tämä on hiukan ristiriidassa sen suhteen, kun varret kehotetaan kiinnittämään maahan hakasilla, ja ne juurtuvat niiltä kohdiltaan. Siinä kuitenkaan ei käytetä multaamistekniikkaa, joten mätänemisvaaraa varressa ei nähtävästi sanottavasti ole.
Pölytys
Valitse kasvatukseen kasvista kukkaperältään pisin kukka, ja jolla on kaunein muoto. Tämä auttaa tuottamaan suurimpia meloneita. Suorita pölytys käsin.
Kun valitset kukkia pölytettäväksi pidä mielessä että kukan pituus vaikuttaa ratkaisevasti melonin lopulliseen pituuteen. Pölyttymättömän tyttökukan pituus on tärkeä. Noin 28 milliä pitkästä kukasta kasvaa jo suuri meloni, 30-milliset ja pitemmät ovat parhaita.
Pölytyksen olisi hyvä tapahtua kesäkuun loppupuolella, viimeistään heinäkuun alkupuolella. Minnesotassa jotkut parhaimmista lopputuloksista on pölytetty juhannuksen kieppeillä. Tästä ajankohdasta kukin voi miettiä ja verrata asiaa oman lähtökohtansa suhteen. Hedelmä, joka on pölytetty heinäkuun puolivälin jälkeen kannattaa jättää kasvamaan vain mikäli ei ole olemassa parempaa vaihtoehtoa.
Pölytyksen onnistumisen varmistamiseksi on pölytys hyvä tehdä eri kasvien kesken, koska kasvit voivat olla itse-steriilejä. Käytä poikakukkana eri kasvin kukkaa kuin sen mihin pölytät tyttökukan. Ko. kasvit voivat olla samasta siemenerästä kasvaneita, mutta niiden olisi siis hyvä olla kaksi erillistä kasvia.
Vain yksi hedelmä jätetään kasvamaan loppuun saakka, kaikki muut poistetaan. Olisi houkuttavaa pitää kaksi melonia kasvamassa, mutta älä tee sitä.
Hedelmän kasvu
Laita nuoren hedelmän alle hienoa hiekkaa, jotta se pysyy kuivempana alapuoleltaan. Korvaa tämä hiekkapohja lauta- tai muulla.levyllä kun hedelmät ovat noin 20-kiloisia. Tämä ehkäisee hedelmän pohjan mädäntymistä. Mätä on paha ongelma ja tämä on ykkösasia mikä sinun täytyy tehdä sitä estääksesi.
Rakenna hieman varjostusta hedelmän päälle estääksesi auringon korvennuksen. Esimerkiksi yläpuolelle viritetty säkkikangas toimii hyvin. Se auttaa pitämään hedelmän pinnan joustavana ja estää hedelmää kypsymästä liian nopeasti. Tämä on erittäin tärkeää kun kasvatetaan jättvesiimeloneja.
Liu’uta hitaasti taaksepäin vesimelonia sen kasvaessa helpottaaksesi painetta varressa. Älä siirrä emokasvia. Hedelmä kasvaa molempiin suuntiin, joten tämä auttaa siirtämään painetta hedelmän kantapuolella.
Älä anna varsien tulla liian lähelle hedelmää, ja erityisesti älä anna hedelmän kasvaa varren päälle. Varsi mätänee ja mätä leviää hedelmään ja se ei ole hyvä juttu.
Lannoitus
Vesiliukoinen lannoite toimii kastelussa hyvin. Valitse lannoite sen ajankohdan mukaan kasvatatko kasvia vai hedelmää. Valitse korkeatyppinen lannoite alkukaudesta ja hyvin matalatyppinen lannoite siinä vaiheessa kun hedelmä kasvaa, ja korkeatyppinen taas kun sää muuttuu kylmäksi. Tämä vaihtelu auttaa rajoittamaan varsien kasvua siinä vaiheessa kun keskityt hedelmän kasvattamiseen, ja lisää hedelmän tiheyttä/tiiviyttä.
Tuholaiset
Vihannespunkki on monesti riesana vesimelonikasvustossa, joten se häätöön on syytä kiinnittää huomiota.
Luovia ratkaisuja
Vesimelonin voi kasvattaa myös ylöspäin köynnöksenä. Tällöin hedelmälle pitää tehdä jonkinlaisia tukiratkaisuja
Vesimelonin varttaminen
Vesimelonin juuret ovat pienet ja herkät märkyydelle. Vesimelonin voi varttaa Cucurbita maxima x moschataan, pullokurpitsaan tai myskikurpitsaan. Cucurbita maxima x moschataa käytetään yleisimminkin vesimelonin ja kurkun varttamiseen.
Varttamisessa on useampi tapa mutta yhteistä näille on vartteen hoito. Vartteille pitää rakentaa pienoiskasvihuone ympärille, jotta ilmankosteus olisi korkeampi.
Kun vartetaan, vesimeloni pitää idättää mielellään jo maaliskuun puolella. Vartteen kiinnittyminen vie aikaa ja se on pois aikaisesta kukkimisesta. Hedelmä ei ehdi kasvattaa kokoa.
