RUUSUPAPU (Phaseolus coccineus)
VUODEN KASVIS 2018
Phaseolus coccineus eli ruusupapu on ainoa jättikasviskilpailuissa hyväksytty papulaji. Ruusupavulla on pelkästään palon pituus-sarja.Punaiset kukat ja kaksiväriset siemenet ovat ominaisia ruusupavulle (engl. runner bean). Se on peräisin Keski-Amerikasta, jossa intiaanit käyttivät kasvin juuria ravintonaan.
Esikasvatus huhtikuun alku...toukokuu. Kylvä siemen ruukkuun multaan n. 5 cm syvyyteen, kastele hyvin. Karaise taimia ennen lopulliselle paikalleen istutusta hallanvaaran ohi mentyä. Tarvitsee tuen johon köynnös voi kasvaessaan kietoutua, esim. jokin ristikko. Kasvupaikka joko ulkona tai kasvihuoneessa.
Ei ole olemassa kansainvälistä Paprika-luokkaa mutta joissakin kilpailuissa tämä luokka hyväksytään. Meillä kilpaillaan paprikassa paino-sarjassa.
PAPRIKA (Capsicum Annuum) VUODEN KASVIS 2020
Kilpailussa paprikan tulee olla Capsicum Annuum lajiketta eli ns. vihannespaprikaa (sweet bell pepper). Näistä puuttuu vahvan poltteen tunnun antava kapsaisiini. Paprikat ovat vihreän värisiä raakoina. Väri voi olla myös valkoinen, keltainen, oranssi, punainen, violetti tai ruskea lajikkeesta riippuen. Vain edellämainitut värit hyväksytään (EGVGA, Paino-sarjan säännöt).
Huom! Ei-kilpailukasviksien puolella paprikalla sekä chilillä on pituus-sarjat. Niissä hyväksytään kaikki värit.
Paprikalle hyvä kylvöaika on tammi...helmikuussa. Siemen kylvetään pieneen pottiin kostutettuun multaan, peitetään mullalla (itää pimeässä) ja pinta suihkutetaan kosteaksi. Kylvös peitetään muovilla jotta kosteus säilyy. Paprikan itämistä edistää lämpö, hyvä idätyspaikka on esimerkiksi lattialämmön tmv. lämmönlähteen päällä. Lajikkeesta riippuen itämisaika on n. 1-2 viikkoa. Taimet kasvatetaan lämpimässä ja valoisassa paikassa. Kasvatuksen aikaisen aloituksen takia taimet tarvitsevat lisävalaistusta.
CHILI (Capsicum)
Chili on nimitys jota käytetään poltteisista capsicum-lajikkeista. Chilillä ei ole virallista kilpailusarjaa mutta sille löytyy Ei-kilpailukasviksien puolelta pituus- ja painosarjat. Kaikki värit hyväksytään molemmissa sarjoissa.
Kylvö- ja kasvatus kuten paprikalla.
Paino-sarjaan soveltuvia lajikkeita: numex big jim, golden marconi, anaheim, poblano,aconcagua argentinasta, big bang
Pituus-sarjaan soveltuvia lajikkeita: Thunder mountain longhorn, whippet tail, joes long, guizhou longhorn
LEHTISELLERI (VARSISELLERI) (Apium graveolens var. dulce)
Lehtisellerin varret ovat ainoita vihanneksia maailmassa joilla tiedetään olevan negatiivinen kalorilaskin. Vie enemmän energiaa pureskella varsia kuin mitä varret sitä sisältävät. Lehtiselleriä käsiteltäessä kannattaa käyttää pitkähihaista vaatetusta ja käsineitä, koska selleri yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa kosketusreaktion, fytofotodermatiitin , eli ”sellerinpoltteen”. Kilpailemme pelkästään lehtisellerin painossa. Huom: Mukulaselleri ei ole kilpailukasvis, sille on ei-kilpailukasviksissa oma paino-sarja.
Jättimäisellä lehtisellerillä on niin pitkä kasvuaika että sen esikasvatus on hyvä aloittaa tammikuun loppupuolella ... helmikuussa, joka tapauksessa viimeistään 8-10 viikkoa ennen ulosistutusta hallojen mentyä ohi.
Täytä kylvöpotit taimimullalla. Jättimäisen lehtisellerin siemenet ovat pieniä ja hankalia kylvää joten kylvämisen helpottamiseksi voit sekoittaa niiden sekaan hienojakoista hiekkaa ja siroitella seoksen kylvöpotteihin.
Peitä siemenet hyvin ohuesti mullalla. Siemenet on ehdottomasti kylvettävä lähelle pintaa. Kastele varoen. Peitä kylvöpotit muovikelmulla ja siirrä itämään lämpimään, valoisaan paikkaan, ei kuitenkaan suoraan auringonvaloon.
Kun taimet ovat kasvaneet, harvenna ne tai kouli omiin potteihinsa. Kun ulkolämpötila on pysyvästi yli +10 C voit istuttaa taimet maahan lopulliseen kasvupaikkaansa. Lehtiselleri on kylmänarka, liian aikaisin istuttaminen heikentää sitä tai jopa tappaa sen. Jättimäinen lehtiselleri tarvitsee vahvan maa ja auringonvaloa kuutisen tuntia päivässä, kuitenkin päivän kuumimpina aikoina olisi hyvä olla jonkinlaista varjostusta tarjolla.Koska lehtiselleri tarvitsee paljon vettä, sille on hyvä kaivaa n. 30 cm syvä "oja" johon taimet istutetaan. Se kerää kasvukaudella sadevettä ja helpottaa kastelua.
Pidä kasvualusta tasaisen kosteana äläkä unohda kastella kasveja. Se ei siedä kuivuutta. Jos kasvualustaa ei pidetä jatkuvasti kosteana se vaikuttaa sellerin makuun. Kasveja on myös lannoitettava säännöllisesti koska ne tarvitsevat paljon ravinteita.
Lehtiselleri kehittää runsaan juuriston. Satoa korjatessa juuristo leikataan poikki terävällä veitsellä 45 asteen kulmassa juuri kannan alta sensijaan että yrittäisi nostaa ylös koko kasvia juurineen.
Lähteet: eri kasvattajien koottuja neuvoja, ohjeita ja vinkkejä.
PERUNA (Solanum tuberosum)
Jättiläisperunaa kasvatettaessa käytetään lajiketta joka luonnostaan tekee suuria mukuloita. Tällaisia lajikkeita on paljon, Suomesta ei kuitenkaan saa niitä joita maailmalla käytetään jättiläisperunoiden kasvatukseen.
Peruna menestyy parhaiten lämpimällä ja valoisalla kasvupaikalla, jossa vesi ei seiso. Maan Ph 5,5...6. Jättiläisperuna kasvatetaan kuten tavallinenkin peruna, sillä erolla että käsikopelolla poistetaan mukuloita niin että jäljelle jätetään kasvamaan vain yksi mukula kasviinsa.
Hollantilainen lajike Kondor lienee käytetyin (suurimmat mukulat ?) lajike jättiperunan kasvatuksessa. Myös venäläinen lajike Volzhanin on yksi suurimmista lajikkeista. Tanskalainen Tiva tekee myös suuria mukuloita. Nuo mainitut sekä 74 muuta eurooppalaista suurimukulaista perunalajiketta löydät tästä osoitteesta : http://www.europotato.org/display_description.php?variety_name=Volzhanin
Suomesta saatavista lajikkeista kokeilemisen arvoisia ovat mahdollisesti Adora http://fi.wikipedia.org/wiki/Adora , Idole http://www.saunalahti.fi/~ahven/peruna/idole.htm sekä Timo http://www.kantaperuna.com/fi/lajikkeet/timo.html
Lähteet: Tietoa kerätty kasvattajilta sekä muista eri lähteistä
AMARANTTI (Amaranthus australis)
Amarantti eli meksikonrevonhäntä on revonhäntäkasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi, jota kasvatetaan sen ravintopitoisten siementen takia. Sen varsi on pysty, lehdet soikeita ja kukinto laaja, haarova tähkä, joka on lajikkeesta riippuen joko punainen tai vihreä. Amarantti oli muinaisten asteekkien jokapäiväistä ruokaa. Se sisältää runsaasti kalsiumia, kaliumia, sinkkiä, foolihappoa, rautaa ja kuitua. Amarantti kasvaa jopa 3,5 metriä korkeaksi. Muutaman viime vuoden aikana amarantti on tullut jättikasvispiireissä aiempaa suositummaksi. Amarantissa kilpaillaan vain pituudessa.
Kasvupaikkana täysi aurinko. Helppohoitoinen mutta vaatii viikoittaista kastelua.
Yhdistykselle tämä kasvi on vielä uusi tuttavuus (alkaen v. 2018) joten esikasvatuksen aloittamiselle ei meillä ole olemassa suositusajankohtaa. Todennäköisesti esikasvatuksen voisi aloittaa toukokuun alussa. Tässä esimerkki kasvuajasta suoraan maahan kylvettynä: kylvö ulos 1.kesäkuuta. Itäminen 5 päivää. Syyskuun lopussa siemenet ovat kypsät.
Kasvupaikka aurinkoinen, lämmin ja suojaisa. Runsasmultainen maa. Säännöllinen kastelu