Huomioithan! 

Ohjeet on suunnattu kilpakasvatukseen. Kotipuutarhurin, kaupasta ostetuille kurpitsan siemenille nämä ohjeet eivät ole kaikilta osin tarkoituksenmukaiset. Lannoituskin on jättien mukainen, ei siis noudata purkkien ja pussien taulukoita tavallisten hyötykasvien kasvatukseen tarkoitettuja määriä.

Kasvupaikan valmistelu

Jättikurpitsat vaativat pitkän kasvukauden, 100-110 kasvuvuorokautta hedelmälle,  joten ne tulisi istuttaa ulos mahdollisimman aikaisin keväällä. Taimi olisi hyvä saada maahan viimeistään toukokuun puolenvälin aikoihin, mielellään ennen. 

Avomaalle voi istuttaa toukokuun alussa, kun huhtikuun alussa ryhtyy valmistelemaan kasvupaikkaa. Alkukautta ulkona siis aikaistetaan kun istutetaan taimet suojattuna. Mikäli idätät kurpitsasi myöhemmin, laitat kasvisi maahan kesäkuussa, pölytät heinäkuussa, ei kasvusto ehdi kasvattaa isoa hedelmää - olet jo heti 4 viikkoa myöhässä.

Miten suojauksen tekee, on jokaisen kasvattajan oma valinta, mikä sopii. Maa tulee kuitenkin lämmittää kurpitsalle sopivaksi ennen istutusta. Rakennelman ei tarvitse olla muutamaa neliötä suurempi. Toki voi tehdä isonkin, jos haluat. Periaate on kuitenkin se, että aurinko paistaa rakennelman sisään, sulattaa ja lämmittää maan. Lisänä voi käyttää maan lämmittämiseen lämmityskaapeleita mahdollisuuksien mukaan. 

Edullisin keino nopeaan starttiin on nikkaroida minikasvihuone esimerkiksi vanhoista trukkilavoista. Voi tehdä myös rimoista kolmion mallisen tai mikä nyt niistä sattuu tulemaan, laudasta ja 20 mm halkaisijaltaan olevasta sähköputkista, harjateräsksestä tunnelin kaaret jne. Päälle tulee uv-suojattu muovi. Voi myös ostaa kevyitä muovihuoneita, mikä nyt omalle lompakolle ja luovuudelle sopii.

Rakennelman ei tarvitse olla kallis, ideahan on että maa saadaan lämpimäksi ja suojaa kurpitsan tainta siihen asti kunnes yöhallat on ohi.

Tärkeää on että, kurpitsan taimea hoitaa joka päivä. Aamuisin tulee huoltaa nikkaroitu koppi, niin ettei taimi paistu päivän aikana. Voi siis jättää yhden reunan avattavaksi ja laittaa siihen harson päivän ajaksi. Näin aurinkoisen kelin vallitessa minikasvihuoneen ilma ei pääse liian kuumaksi ja tapa tainta paahteessa. 

Auringon vioittama kurpitsantaimi.

On hyvä jo alunperin miettiä tulevan kasvin muoto (katso paikan ja maan valmistelu), kastelu ja hoitoreitit, jottei maa tiivisty turhaan. Kulkureiteille voit laittaa lautoja, joita pitkin kuljetaan huoltamaan kurpitsaa.

Istutus 

Kurpitsan taimi istutetaan kun maa on riittävän lämmin, juuret eivät enää vahingoitu kylmyydestä. Kurpitsa on hyvin vesipitoinen ja paleltuu jo +4c. Kylmään maahan istutettuna ei kurpitsan taimi kasva mihinkään.

Peruslannoituksen lisäksi Istutuskuoppaan voi vielä lisätä mykoritsaa lisäämään juurten toimintaa. Istutuskuoppaan voi vielä lisätä pk-lannosta ja kanankakkaa tarpeen mukaan. Biohiili ja bokashi on myös hyviä vaihtoehtoja. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta lannoitus.

Taimi täytyy kasvaa suuressa ruukussa tai muussa vastaavassa rakennelmassa, josta voi purkaa "ruukun" ympäriltä pois - koskematta juuriin. Aina kun kurpitsan juuriin kosketaan, taimi "suuttuu" ja juroo noin 2 viikkoa. Juromisaika on aina pois kurpitsan aikaisesta kukkimisesta ja hedelmän kasvusta.

Istutettaessa on syytä ottaa huomioon että pääverso lähtee yleensä aina kasvamaan ensimmäistä oikeaa lehteä vastapäätä olevaan suuntaan. Taimen voi istutettaessa kallistaa valmiiksi kasvusuuntaan. Kurpitsa kannattaa istuttaa niin syvään, että sirkkalehtien tyvet jäävät 2-3 cm maanpinnan yläpuolelle. Tällöin taimi ei pääse katkeamaan tuulen ansiosta.

Kurpitsalla on isot lehdet ja tuuli ottaa niihin helposti kiinni ja pyörittää verson rikki. Siksi on hyvä tikuttaa taimi ja versot esimerkiksi grillitikuilla kiinni maahan. Istutuksen jälkeen taimi on hyvä suojata useammaksi päiväksi harsolla, etteivät lehdet vaurioidu auringonvalosta.

 

Suojaus halloilta

Hallan uhatessa kurpitsa on aina suojattava. Minikasvihuoneen voi suojata pakkaspeitteillä tai vanhoilla täkeillä, vilteillä, hevosen loimilla tms. mitä nyt keksiikään käyttää. 

Huom! Aloita kurpitsan kasvatus aikaisin keväällä, pienen taimen suojaaminen on huomattavasti vaivattomampaa kuin monta kymmentä neliömetriä peittävän kasvuston suojaaminen syksyllä hallan uhatessa. 

Syksyllä, kun kurpitsan kasvu jo muutenkin hiipuu, voi suojata enää pelkästään hedelmän. Kasvuston voi antaa paleltua. Vaihtoehtoisesti syksyllä voi peittää hedelmän lisäksi pääverson, jotta yhteys juuriin säilyy. 

 

Versojen hoito

Kurpitsalla on pääverso ja siitä lähtevät jokaisesta lehtihangasta sivuversot. Sivuversojen lehtihangasta lähtee jokaisesta sivuversojen sivuverso jne edespäin. Jokaisesta lehtihangasta lähtee aina juuri maahan ja kärhö kiinnittymistä varten. Jos et hoida versoja niin kurpitsa kyllä osaa itse tehdä täydellisen sekasotkun ja sitä ei selvitä enää mitenkään.

Kurpitsa on köynnös ja luonnostaan pyrkii tukeutumaan ylös kohti valoa kiinnittyen kärhöillä. Näissä ohjeissa jättikurpitsalle tarjotaan valoisa paikka ja kasvatetaan maahan kiinni mahdollisimman suurella juuriston pinta-alalla, jotta saadaan kasvatettua jättimäinen kurpitsa. Juuriston koko, kunto ja hoito on se juttu.

Perinteisesti jättikurpitsan taimet on kasvatettu "joulukuusen" muotoon (katso kohta paikan ja maan valmistelu kuva 1). Pääverson annetaan kasvaa suoraan, sivuversot ohjataan kasvamaan 90 asteen kulmassa pääversoon nähden. Sivuversoista otetaan sivuversojen sivuversot pois. Näin taimi peittää tehokkaasti koko kasvualustan ja ravinteiden otto tehostuu huomattavasti.

Voi tehdä paikan mukaan myös jonkin muun mallisenkin, kunhan tietää missä on pääverso, missä kasvavat sivuversot, poistat sivuversojen sivuversot ja ylimääräiset tyttökukat - ettei tule yllätys jarrupalloja kasvustoon. Toinen hedelmä rajoittaa aina varsinaisen hedelmän kasvua - et saa varsinaisesta hedelmästä jättiä.

Jokaisesta lehtihangasta kasvi tekee juuren.  Pääverson ja sivuversot voi mullata. Kurpitsalla on isot lehdet ja jos sattuu tuulemaan sopivasta suunnasta, rullautuu versot halki. Siksi on hyvä mullata versot ja kiinnittää ristikkäisillä tikuilla maahan kiinni, kunnes verso on juurtunut.

Kun ensimmäisten sivuversojen tila alkaa loppumaan, on parempi päättää sivuverso, kuin antaa sen kasvaa jonnekin missä sitä ei voi hoitaa. Jokaisesta sivuversosta pitää siis poistaa sivuverson sivuverso sekä kukat ja päätettäessä sivuverso, siitä katkaistaan kasvupiste pois ja verso mullataan. Pyrit omilla toimillasi hallitsemaan kurpitsaa, jotta kasvi keskittyy siihen, mitä haluat kauden aikana kasvin tekevän.

Kasvin veden ja ravinteidenotto tehostuu kun versojen juuret ottavat myös ravinteita ja vettä. Aina, kun versot juurtuvat tulee kastelu tulee suorittaa laajemmalle alueelle. Hedelmän kasvua vauhdittaa laaja versojen juuristo.

Ylemmässä kuvassa sivuverso, sivuverson lehti, poikakukka, sivuverson sivuversoalku ja juuren alku.

Alemmassa sivuversojen juuristoa.

Laakavarsi

Laakavarsi ei tee kunnollista versoa eikä kukkaa. Laakavarsi kannattaa poistaa heti kun huomaa ja tehdä jostain normaalista sivuversosta uusi pääverso.

Haljennut verso

Haljennut verso ei haittaa kasvua, kunhan et multaa sitä. Pidä haljennut verso maan pinnalla, kiinnitä ennen ja jälkeen halkeaman liikkumattomaksi ettei vioitu lisää ja katso että halkeama pysyy kuivana.

Kasvualustan hoitaminen

Hoida kasvualustan pintaa kitkemällä rikkaruohot pois. Käytät kurpitsan kasvattamiseen paljon aikaasi, niin miksi kasvattaisit isoja ja mahtavia rikkaruohoja. Jos kasvualustassa on paljon muita oheiskasveja, ne käyttävät hikipäässä kantamaasi vettä ja ostamiasi lannoitteita omaan kasvuunsa.

 

Lannoitus ja kastelu

Tarkkaile lehtien väriä. Tummanvihreä tasaisesti värittynyt lehdistö kertoo kasvattajalle sen, että taimi voi hyvin. 

Yleensäkin lannoitus on alkukaudesta tarvittaessa typpipainoitteinen ja loppukaudesta typpilisä on syytä jättää vähemmälle ja painottaa muiden ravinteiden, erityisesti kaliumin saantia. Tässä tulee huomioida että kasvatat jättikurpitsaa. Laaja, hyvin juurtunut kasvusto käyttää paljon ravinteita. Tarkkaile siis lehtiä, uusia ja vanhoja sekä verson päitä.

Kastelun kanssa kannattaa alkukaudesta olla tarkkana, kurpitsat tarvitsevat paljon vettä mutta pientä tainta ei kannata hukuttaa. 

Kastelu tulee suorittaa hieman taimen juurta kauempana. Taimen kasvaessa, kasteltava alue suurenee. Versot juurtuvat lehtihangasta, joten kastelu tulee antaa versojen kohdalle. 

Juuristo hakeutuu herkemmin laajalle alueelle kun kastelet juurtumisen jälkeen isomman alueen. Jos kastellaan vain juuren läheltä, sivuversojen juuristolla ei ole mitään syytä levittäytyä laajalle etsimään vettä ja ravinteita. 

Tehtäväsi on houkutella kasvia vedellä laajentamaan juuristoa isolle alalle. Vältä mullan tiivistymistä ja kulje laittamiasi lautoja pitkin.

Iso taimi tarvitsee tasaisen kosteuden ja runsaasti vettä. Yleisohjeena voi pitää noin 20-25 mm viikossa. Jos taimi on esim. 20 neliömetriä tämä vastaa 400-500 litraa vettä viikossa, riippuen kasvualustasta, sääolosuhteista tai jos kurpitsa kasvaa kasvihuoneessa. 

Huomioi, että veden tarve vaihtelee suuresti lämpötilojen ja kasvualustan mukaan. Jos mahdollista, kannattaa kastella lämmitetyllä vedellä. Kylmä vesi hidastaa kasvua.

Sateen kastelevaan vaikutukseen on turha luottaa. Kastele itse, kastele tasaisesti ja sille alueelle mille haluat juuriston levittäytyvän. 

Liiallinen kuivuminen aiheuttaa hedelmän kasvussa ongelman ja ongelma kertautuu jos sataa kuivaan kasvualustaan.  Sateesta kurpitsa tuumaa että - Jipii vettä, ottaa kasvuspurtin ja hedelmä halkeaa. Jos noin käy - on se ihan oma vikasi - kastelusi on ollut puutteellista. 

Ison taimen kasvualustan kastelu kannuilla voi olla melko haastavaa, sadettimien avulla tai suoraan letkulla sekoittajaa käyttäen pääsee helpommalla. Tarkan kastelun saat käyttämällä tihkukastelua. Sadettaminen kuumana päivänä jäähdyttää kurpitsaa ja lehdistö pitää paremmin nestetasapainonsa. Kurpitsa roikottaa lehtiään liiallisessa kuumuudessa mutta myös siitä että ei saa riittävästi vettä lämpimänä päivänä.

Maan tiivistymistä saat vältettyä merkitsemällä liikkumisreitit ja pysymällä niillä. Tätä voi tehostaa laittamalla reiteille laudat kulkua varten, jolloin paine jakautuu suuremmalle alueelle ja maa pysyy ilmavana. Huomioi myös vieraat. Tee selkeät reitit, etteivät vieraat kävele versojen päälle.